Satuhieronta

Lapsi tarvitsee myönteistä kosketusta tasapainoisen kasvun ja kehityksen tueksi. Yksi keino tuoda myönteistä kosketusta arkeen on Satuhieronta, joka välittää lapselle viestin siitä, kuinka tärkeä hän on.

Satuhieronnan tärkeimpänä sisältönä on läsnäolevan kosketuksen ja voimaannuttavien satujen yhdistäminen. Voimauttava satu voi pitää sisällään symbolisia viestejä. Esimerkiksi Taikapuu –satuhieronnan tarinan kautta voidaan vahvistaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta. Sadussa puu saa kaiken mitä tarvitsee, jolloin lapsi voi samaistua puun kokemaan turvallisuudentunteeseen. Satujen kautta voidaan tuoda myös viestiä lapsen arvokkuudesta ja ainutlaatuisuudesta.

Kosketuksen ja turvallisten satujen kautta pystytään vahvistamaan luottamussuhteita, ennaltaehkäisemään stressiperäisiä oireita, tukemaan lapsen tervettä itsetunnon kehitystä, sekä mahdollistamaan jakamattoman huomion hetkiä. Satuhieronnan aikana lapsi kokee tulevansa nähdyksi jakuulluksi.

Satuhieronta on lapsilähtöistä, luovaa ja helposti arkeen sovellettavaa. Satuhieronta on monipuolinen menetelmä, jota voidaan käyttää kouluissa, päiväkodeissa, kotona tai missä vain. Tila voi olla ryhmää varten tunnelmavalaistu huone, rentouttavan musiikin soidessa, rentoutuspatjat lattialle levitettynä. Parhaimmillaan satuhierontahetki kuitenkin rakentuu kotona niinä luontaisina läheisyyden hetkinä, joita lapsi ja aikuinen arjessa jakavat. Iltasadun voi kertoa sanojen lisäksi kosketuskuvittamalla, mikä luo lapselle turvaa vaipua rauhalliseen uneen.

Ennen satuhierontaa on tärkeää kysyä lupa hierottavalta. Tämä on tärkeää, sillä kosketus on vapaaehtoista ja siitä voi aina kieltäytyä. Juuri vapaaehtoisuus ja vastavuoroisuus tekevät kosketuksesta turvallisen ja rentouttavan kokemuksen.

Yleensä satuhieronnassa ollaan makuullaan, mutta voi myös istua jos se tuntuu paremmalta. Tärkeämpää on hyvä olo, ei missä asennossa ollaan. Selkä on yleisin ja helpoin paikka tehdä satuhierontaa. Satuhierontakohtina voivat olla myös jalat, kädet, pää ja vatsa.

Aloita ja lopeta laskemalla molemmat kädet rauhallisesti hetkeksi selän päälle vierekkäin. Kädet kertovat hierottavalle ”Nyt aloitan” ja ”Nyt lopetan”. Tämä lisää turvallisuutta ja luottamusta.

Kosketuskuvita ne kohdat sadusta, jotka ovat yksinkertaista ja selkeää kuvittaa. Muissa kohdissa kämmenet voivat levätä rauhassa paikallaan selän päällä tai silitellä hiljaa kunnes tulee seuraava kohta, joka on helppo ja yksinkertainen kuvittaa kosketuksin.

Käytä satuhieronnassa omaa luovuuttasi, niin tarinan kerronnassa kuin liikkeitä tehdessäsi. Rauhoitu myös itse. Pidä tarpeeksi taukoja lauseiden välillä, jotta kosketus ehtii kertoa omaa viestiään, ja kosketa välillä koko kämmenellä. Nämä kaikki lisäävät läsnäoloa ja vahvistavat aitoa yhteyttä hierottavasi kanssa.

Jos lapsesi kaipaa rauhoittumista, voit hyödyntää satuhieronnassa hitaasti alaspäin suuntautuvaa sivelyä. Alaspäin suuntautuvat hitaat liikkeet rauhoittavat lasta. Ylöspäin suuntautuvat tai nopeat liikkeet puolestaan aktivoivat lasta, tuovat eloa ja ilon kokemuksia. Satuhieronnassa kosketuksen on hyvä olla läsnäolevaa ja hierottavaa kuuntelevaa.

Tukiviittomat voivat olla hyvä apu satuhieronnassa lapselle, jolla on poikkeavuuksia aistitiedon käsittelyssä, haasteita puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Kuulovammaisten lasten kohdalla tukiviittomat satuhieronnassa helpottavat lasta vastaanottamaan sadun viestin.

Vaikka Satuhierontaa tehdään yleisimmin selän alueelle, erityislasten kohdalla sinun kannattaa huomioida lapsen erityisen tuen tarpeet. Lapsi saattaa hakeutua satuhierontahetkessä selinmakuulle, jotta hän näkee kasvosi. Suun liikkeet ja ilmeet tukevat lasta tavoittamaan sadun viestin ja yhteisen yhteyden.

Tukiviittomia voit lisätä satuhieronnan kerrontaan tarinaan sopiviin ydinkohtiin.

Illalla on kiva mennä nukkumaan lempeässä Satuhieronassa, jossa voi kosketuskuvittaa vaikka tämän päivän tapahtumia yksinkertaisesti. Satuhieronnan voi tehdä esimerkiksi yhdestä päivään kuuluneesta tapahtumasta (uimahallikäynti, pulkkamäki, metsäretki). Lapselle voi olla elämys saada olla Satuhieronnassa päähenkilönä.

Joskus varsinaisen Satuhieronnan sijaan, pelkkä kevyt silitys voi olla riittävää lapselle päästä purkamaan päivän tapahtumia.Mennyttä päivää voi käydä läpi samalla myös keskustellen. Läsnäoleva kosketus vahvistaa lapselle kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemusta. Kosketus myös vahvistaa tunneyhteyttä ja luottamusta. Lapsi voi kertoa näissä hetkissä omia tunteitaan tai mieltä painaneita asioita, jotka eivät olisi nousseet esiin ilman kosketusta ja läsnäoloa. Näissä hetkissä voi miettiä tässä päivässä olleita asioita, joista olette kiitollisia.

Kokeile, ja saatat huomata hetkien vaikuttavan positiivisesti lapseesi sekä sinuun itseesi.

Olipa kerran pieni orava, joka keräsi metsässä marjoja, pähkinöitä ja siemeniä.
(Sormilla pitkin selkää pientä rauhallista liikettä, välillä pysähtyen.)

Yhden pienen siemenen orava piilotti maahan. Se olikin taikapuun siemen.
(Alaselässä selkärangan kohdalle sormen painallus.)

Siemen alkoi kasvamaan ja kasvamaan. (Kummallakin kädellä selkärangan läheltä lähdetään pikkuhiljaa painellen tai sivellen ylöspäin.)

Kasvamaan ja kasvamaan. Siihen alkoi tulla oksia. (Vedetään selkärangasta sivulle päin rauhallisia vetoja.)

Ja kohta puu oli kasvanut niin suureksi, että sen latva ja oksat hipoivat jo pilviä.
(Vedetään rauhallisin tuntuvin liikkein vetoja pitkin käsiä pitkin päätä, kuin latvan kasvua mukaillen.)

Puu oli taikapuu ja se osasi puhua. Puu sanoin pilville: ”Olen janoinen, antakaa minulle vettä.” Ja kohta alkoi tippua pisaroita pikkuhiljaa. (Pikku ropinaa sormilla.)

Ja sade alkoi voimistua. Vettä tuli oksille, rungolle, lehdille ja ihan juuriin asti.
(Voi vedellä sormilla selkää, päätä ja mahdollisesti käsistä kuin sade, joka huuhtelee. Tässä voit vetää vetoja jalkoihin myös, kuin juuriin).

ja vesi kasteli maan ja puu sai juoda kyllikseen.

Kun puu oli juonut tarpeeksi, se sanoi auringolle ” Paista minulle, tarvitsen valoasi”. Ja aurinko tuli esiin pilvien takaa ja alkoi lämmittämään ihanasti puun oksia ja lehtiä.(Pyörittäviä liikkeitä koko selälle ja käsille.)

Auringon paiste kutsui linnut lentämään ja ne laskeutuivat yksitellen puun oksille isona parvena. (Koko kämmenellä painetaan aina siitä kohtaa, johon lintu laskeutuu ja lintuja voi olla monta.)

Puu oli onnellinen kuunnellessaan joka päivä niiden laulua tuulen leikitellessä oksissa.
(Pyöriviä, tuulimaisia liikkeitä sormilla.)

Sen pituinen se.
(Voit painaa vielä kämmenillä selkää kevyesti lopettamisen merkiksi).

Lasten kanssa on mukava keksiä omia satuja ja tarinoita, joista voi tehdä yhteisiä satuhierontoja. Niiden keksiminen on hauskaa ja helppoa:

Tarvitset vihon ja kynän. Kerätkää sadut ja tarinat muistiin samaan vihkoon, jossa ne ovat tallessa myöhempää käyttöä varten. Voitte hyödyntää sadutusta, jossa lapsi kertoo vapaasti tarinaa, jonka aikuinen kirjoittaa ylös juuri sillä tavoin kuin lapsi kertoo sen.

• Kenestä/keistä tarina kertoo (ihminen, eläin)?
• Mitä hän/he tekevät?
• Keitä muita sadussa seikkailee?
• Missä he ovat?
• Mitä sitten tapahtuu?

Tarvittaessa vanhempi auttaa lasta löytämään tarinaan myönteisen lopun esimerkiksi kysymällä:

• Miten he selvisivät?
• Miten tilanne ratkesi?

Sadussa on erittäin tärkeää olla onnellinen loppu.

• hyvä voittaa pahan
• perusturvallisuus
• haasteista selviäminen
• pelkojen voittaminen

Satujen ja tarinoiden keksiminen ruokkii lapsen mielikuvitusta ja luovuutta. Ajan saatossa tarinoita voi alkaa syntymään jo aivan itsestään, niin lapselta kuin aikuiseltakin.

Videolle on kerätty tiivistetysti keskeisimmät asiat Satuhieronnasta. Video toimii nopeana perhehdytyksenä satuhieronnan maailmaan.