Mindfulness

Mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa ja tietotoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Se on myös mielen tyynnyttämistä ja kehon omien kokemusten uteliasta ja hyväksyvää havainnointia sekä oman olon kuuntelemista.

Mitä hyötyä mindfulness harjoitteista voi olla sinulle ja perheellesi?

• Auttaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan
• Auttaa olemaan läsnä käsillä olevassa hetkessä
• Auttaa tekemään tarvittavia muutoksia
• Auttaa stressin ja jännityksen hallinnassa
• Auttaa parantamaan muistia
• Lisää luovuutta ja innovatiivisuutta
• Antaa tilaa intuitiolle ja oivalluksille
• Lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia

Tietoisessa läsnäolossa suunnataan tarkkaavaisuus ajankohtaisesti käsillä olevaan hetkeen. Ohjataan tarkkaavaisuutta tietoisesti havainnoiden ja kuvaillen ulkoisia tapahtumia tai sisäisiä kokemuksia, kuten kehon tuntemuksia, tunteita, ajatuksia tai toimintayllykkeitä, arvottamatta tai pyrkimättä muuttamaan niitä. Suunnataan koko huomio tähän hetkeen ja keskitetään tietoisuus siihen, mitä on juuri tällä hetkellä tekemässä. Tietoiseen läsnäoloon kuuluu myös vastaanottavainen ja avoin hyväksyminen sekä myötätunto, ilman hyväksi, pahaksi, oikeaksi tai vääräksi luokittelemista.

Mindfulnessissa onkin tarkoitus huomata, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu juuri nyt, arvioimatta ja arvostelematta mitään. Hyväksytään se, että ajatuksia tulee ja menee eikä väkisin yritetä taistella ajatuksia vastaan. Mielen melun kuunteleminen voi olla myös meditaatiota. Kun alkaa havainnoida mieltään, huomaa pian, miten mielen täyttää jatkuva ajatusten virta. Suurimman osan ajasta ajatukset ovat joko tulevaisuudessa tai menneisyydessä ja vain harvoin läsnä tässä hetkessä.

Keskittyminen hengitykseen on perusharjoitus. Hengitys on liikettä kehossa ja sitä on helppo seurata. Hengitykseen keskittyminen kiinnittää huomion nykyhetkeen. Jos ajatus lähtee harjoituksen aikana harhailemaan, voit palata hengitykseen keskittymällä aina tähän hetkeen.

Tietoinen, syvä ja hidas hengitys parantaa tahdosta riippumattoman hermoston tasapainoa sydämelle otolliseen suuntaan. Kivun ohella myös stressi ja pelko vaikuttavat haitallisesti hengitykseen. Harjoittamalla tietoista hengitystä opit tunnistamaan itselle ominaisen tavan hengittää ja tarvittaessa vaikuttamaan siihen.

3+3 hengitysharjoitus

• Hengitä nenän kautta sisään rauhallisesti ja puhalla suun kautta ulos voimallisesti. Toista vielä kaksi kertaa. Uloshengityksellä voit päästä irti turhasta jännityksestä ja yrittämisestä.
• Seuraavat kolme uloshengitystä edelleen suun kautta, mutta nyt niin hitaasti kuin mahdollista. Anna mielesi rauhoittua. Yritä keskittyä hengittämiseen ilman turhaa ajattelua. Jatka rauhallista hengittelyä.

Sulje kortti tästä

Tärkeää on tiedostaa se, että mindfulness voi avautua täysin vasta oman aktiivisen harjoittelun ja kokemuksen myötä. Mindfulness harjoitusten avulla voi oppia näkemään omat haitalliset toimintatavat ja silloin myös voi vaikuttaa niihin ja tehdä tarvittavia muutoksia.

Harjoittelussa on tärkeintä:

• Suhtaudu aina lempeästi ja myötätuntoisesti itseesi
• Kuuntele omaa itseäsi aina arvostavasti
• Luota omaan viisauteesi
• Huomioi omat tunteesi ja ajatuksesi toteavasti ja salli niiden liikkuminen
• Pyri olemaan suorittamatta tai tavoittelematta mitään tietynlaista tilaa
• Havainnoi ja tee tutkimusta myönteisen uteliaasti
• Ole kärsivällinen ja aina alusta aloittaen
• Kiitä aina itseäsi harjoituksen lopuksi

Sulje kortti tästä

Läsnäolo arjessa on sitä, että saa itsensä päivittäin läsnäolon tilaan ja huomaa hetket, jolloin on automaattisesti läsnä mm. lapsille, puolisolle, työkavereille tai kaikelle sille mitä on kulloinkin tekemässä. Tärkeintä on halu olla läsnä ja kyky hyväksyä olosuhteet. Läsnäolo on tietoa siitä, että käsittelee hankalatkin asiat koko kehossa tunteiden, ei vain järjen, tasolla myös siellä arjen tilanteissa.

Tietoista läsnäolo voi myös kuvata myötäeläväksi läsnäoloksi hetkessä tai hyväksyväksi hereillä oloksi mikä onkin eritysien tärkeää lapsiperheen arjessa. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa oman tarkkaavaisuuden tietoista ohjaamista. Tietoisesti läsnä ollessaan ihminen suuntaa koko huomionsa tähän hetkeen, keskittää tietoisuutensa siihen, mitä juuri käsillä olevalla hetkellä on tekemässä jopa niihin arkisiin rutiiniksi tulleisiin askareisiin.

Läsnäoloharjoitus arjen askareissa

Älä ajattele, että tiskaaminen, siivoaminen, pyykkääminen, hampaidenpesu, kaupassakäynti, auton tankkaaminen, palavereissa istuminen, syöminen tms. veisi sinulta aikaa joltain tärkeämmältä sillä elämäsi tapahtuu tässä ja nyt ja kaikki asiat mitä teet, tapahtuvat sinulle ja ovat osa elämääsi. Anna itsellesi lupa pysähtyä tietoisesti arjen askareiden äärelle ja olla läsnä tehdessäsi niitä.

Valitse näistä yllämainituista toiminnoista jokin, jonka teet tietoisesti joka päivä ainakin viikon ajan pyrkien olemaan niin läsnä kun se kulloinkin on mahdollista. Voit myös valita jokin muu valitsemasi tehtävän.

Sulje kortti tästä

Tietoisen läsnäolon harjoittelu alkaa aina tarkkaavaisuudesta. Mindfulness on tapa pitää tarkkaavaisuus kuluvassa hetkessä ja ottaa itse vastuu siitä, että kiinnittää huomiota juuri siihen mikä on hetkessä tärkeintä. Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, jakaa ja siirtää huomiota kohteesta toiseen. Ilman tarkkaavuuden keskittämistä emme pystyisi suorittamaan mitään, oppimaan uutta tai tekemään työtä. tarkkaavuus on myös huomion kohdentumista johonkin tietoisuuteen pyrkivään. Myös mielen sisäinen levottomuus on haaste tarkkaavalle ja mielekkäälle toiminnalle.

Tarkkaavuus on mielen keskeisin taito sillä se mitä havaitsemme ja mihin kiinnitymme alkaa ohjata myös elämäämme. Tarkkaavaisuudessa on kaksi erilaista lähestymistapaa todellisuuteen: ärsykkeiden ohjaama ja kontrolloitu tarkkaavaisuus. Ympäristö ohjaa todellisuuden havainnointiamme silloin kun ärsykkeet ovat tarkkaavaisuuden ohjaustapa. Aina uuden tai yllättävän asian tapahtuessa – sinne menee tarkkaavaisuutemme. Vaikuttaa siltä että ympäröivät tapahtumat ovat tärkeimpiä tässä hetkessä. Sitä vastoin taas kontrolloitu tarkkaavaisuus on suunnattua jo ennen kuin tulee uusi ärsyke ja se pysyy suunnattuna huolimatta esimerkiksi äkillisestä uudesta tilanteesta.

Levoton elinympäristö voi olla myös haaste tarkkaavuudellemme. Meluisassa tilassa on vaikea keskittyä, koska eripuolilta tulevat virikkeet vievät tietoisuutemme herkästi pois käsillä olevasta asiasta. Tarkkaavaisuuden taitoa on mahdollista harjoitella ja sen kehittäminen palkitsee myös arkielämässä.

Sulje kortti tästä

Kiitollisuus on helposti unohtuva asia ja siksi sitä on opeteltava ja harjoiteltava. Kiitollisuus edellyttää tietoisuutta ja vaivannäköä – ei pelkästään kiitollisuuden tuntemista vaan sen ilmaisemista. Kiitollisuuden ymmärtää usein parhaiten silloin kun elämän itsestäänselvyydet rapisevat pois.

Kiitollisuus tarkoittaa sitä, että huomaamme todella sen, mitä kaikkea meillä jo on, sen sijaan että olemme tyytymättömiä, koska muilla on jotain, jota meillä ei ole. Aivan liian usein keskitymme siihen, mitä meillä ei vielä ole ja pidämme itsestäänselvyytenä sitä mitä meillä on.

Jos emme opettele olemaan kiitollisia siitä mitä meillä on, olemme jatkuvassa oravanpyörässä. Vaikka saisimme mitä tahansa, aina on jotain uutta mitä meillä ei vielä ole, eli jatkuvasti on tyytymättömyyden aihetta eikä mikään koskaan riitä.

Kymmenen sormen kiitollisuus –harjoitus

Muistuta itseäsi kerran päivässä niistä kymmenestä asiasta, joista olet kiitollinen ja lasket ne sormin! On tärkeä käydä läpi kaikki sormet, vaikka harjoitus tuleekin vaikeammaksi kolmen tai neljän sormen jälkeen. Siksi harjoitus on juuri olemassa, että tarkoituksella tuot mieleen pienet, aikaisemmin huomiotta jääneet päivän tapahtuma.

Kiitollisuus tästä hetkestä –tehtävä

Pohdi ja kirjaa muistiin:

1. Mitkä toimet, asiat tai ihmiset saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi? Voisitko arvostaa niitä enemmän tai antaa niille enemmän aikaa?
2. Pystytkö pysähtymään hetkeksi kun jotain mukavaa tapahtuu? Auta itseäsi pysähtymään havainnoimalla:

• Millaisia kehollisia aistimuksia tunnet tällaisina hetkinä?
• Mitä silloin ajattelet?
• Mitä silloin tunnet?

Sulje kortti tästä

Myötätunto tarkoittaa, että ihminen tunnistaa toisen kärsimyksen, ymmärtää syvällisesti toisen kokemusta ja haluaa tehdä jotain toisen kärsimyksen lieventämiseksi tai poistamiseksi ilman että tuputtaa omia ratkaisujaan, näkemyksiään tai mielipiteitään.

Myötätunto on ihmisyyden ja onnellisuuden perusta. Ihminen, joka harjoittaa myötätuntoa on keskimäärin onnellisempi kuin ihminen, joka ei sitä tee. Myötätunnolla ihminen kykenee kompromisseihin, neuvottelemaan ja sovittelemaan sekä luopumaan omista tarpeistaan muiden ihmisten ja suurempien kokonaisuuksien hyväksi.

Myötätunto on myös sosiaalisten taitojen ydin. Myötäelämisenkyvyllä ihminen voi samaistua toisen tilanteeseen ja ymmärtää toista ilman, että tarvitsee itse kokea juuri samaa. Voidaan ajatella, että myötätunto on siten olennainen ammattitaidon, keksimisen, palvelun ja luovuuden osa. Jos ihminen on myötätuntoinen, hän on sitä sekä töissä että yksityiselämässä, joten myötätuntotaito ei rajaudu.

Myötätunto ei ole synnynnäinen taito ja sitä pitää ylläpitää tietoisesti joka päivä. Myötätuntotaito katoaa ilman harjoittamista. Se on myös alati kehittyvä ja syventyvä ominaisuus.

Sulje kortti tästä

Ajatukset ovat sisäistä puhetta. Ajatukset herättävät tunteita ja vaikuttavat myös keholliseen hyvinvointiin. Myönteisten ajatusten avulla voi kannustaa ja palkita itseään sekä lisätä hyvinvointiaan. Kannattaa siis opetella seuraamaan tarkasti omaa ajattelua. Tietoinen läsnäolo opettaa, että ajatukset ovat vain ajatuksia, ne ovat mielen tapahtumia. Ne ovat monesti arvokkaita, mutta ne eivät ole sinä tai totuus. Ajatukset ovat sisäistä mielen selostusta, joka kommentoi sinua ja maailmaa.

Ajatukset ovat siis lauseita, joita kerromme itsellemme ja ne voivat olla sekä hyödyllisiä että haitallisia. Ajatukset vaikuttavat myös vahvasti kehoomme, toimintaamme ja mielialaamme. Jokainen käy sisäistä puhetta itsensä kanssa 150–300 sanaa minuutissa eli päässämme liikkuu päivittäin jopa 50000 ajatusta, Itselle nämä kaikki ajatukset ovat tosia, mutta ne eivät silti välttämättä pidä paikkaansa. Ajatusvääristymät vaikuttavat haitallisesti meidän mielialaan ja toimintakykyyn. Ajatukset voivat ohjata meidän tapaa toimia ja tehdä havaintoja ja valintoja. Opettele tunnistamaan ajatuksia, jotka lähemmin tarkasteltuna eivät pidä paikkaansa. Lisäksi mitä selvemmin kertoo ajatuksensa muille, sitä paremmin tulee ymmärretyksi.

Jos haluaa muuttaa jotain elämässään, ensimmäinen askel on tarkkailla tilannetta, kuunnella omaa sisäistä puhettaan eri tilanteissa.

Sulje kortti tästä

Tunteet tarkoittavat että kehossa ja mielessä tuntuu joltain. Tunteet saavat meidät usein toimimaan ja tekemään jotakin. Tunteet ovat yksilöllisiä ja ihmiset voivat kokea samassa tilanteessa hyvinkin erilaisia tunteita ja niiden tunnistaminen ei ole helppoa. Jokaisen on hyvä miettiä miten tunnistaa tunteita, ilmaisee ja ottaa niitä haltuun.

Tunteet ovat lyhytkestoisia ja ohimeneviä, spontaaneja reaktioita johonkin ulkoiseen ja sisäiseen ärsykkeeseen. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa ja ovat mukana kaikessa tekemisessä. Tunteet sekä kuluttavat energiaa että antavat sitä. Tukahdettuina tunteet vievät meiltä energiaa merkittävästi.

Tunteita voi kokea myönteisinä tai kielteisinä, mutta koska kyse on yksilöllisestä kokemuksesta, tunteita ei voida varsinaisesti arvottaa eikä juurikaan jaotella kielteisiin ja myönteisiin. Tunteet eivät myöskään ole oikeita tai vääriä. Tunteet vain ovat. Ne eivät ole perusteltuja tai perusteettomia.

Ihminen vain sattuu kokemaan niitä ja voi yleensä hyvin, mikäli pystyy ilmaisemaan ne. Ihminen kohtaa joka päivä erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Jotkut tunteet kestävät vain hetken ja lipuvat ohi, toiset pysyvät ja tuntuvat kovasti. Osa tunteista on niin heikkoja, ettei niitä edes huomaa. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja erotteleminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Monet tutkijat ovat luokitelleet tunteita eri tavoin. On nimetty niin sanottuja perustunteita: ilo, suru, pelko, viha, inho ja hämmästys. Näillä tunteilla on usein jokin kohde ja ne tunnetaan tässä hetkessä. Näiden lisäksi on erilaisia mielialoja kuten huolestuneisuus, tyytyväisyys tai surumielisyys. Näillä ei ole selkeää kohdetta. Mieliala on pitkäkestoinen tunnetila.

Tunteiden eräs tärkeimmistä tehtävistä on kertoa, mikä on hyvinvointimme kannalta tärkeää. Tunteet saavat meidät hakeutumaan hyvinvointia tukevien asioiden äärelle. Toisaalta tunteet voivat saada meidät välttelemään asioita, jotka ovat meille vahingollisia. Tunteita tarvitaan uusien ihmissuhteiden luomiseen ja vanhojen ja tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Tunteet ovat myös mukana, kun teemme päätöksiä ja ratkaisemme ongelmia.

Sulje kortti tästä

Kaikki toivoisimme, että me ja läheisemme pysyisimme onnellisina, terveinä, hyvinvoivina ja että hyvät asiat elämässämme jatkuisivat muuttumattomina. Samaan aikaan elämässä tapahtuu äärimmäistä tuskaa tuottavia asioita. Menetämme läheisiämme, sairastumme ja läheisemme sairastuvat, tulemme hylätyksi, menetämme työpaikkamme. Silloin hyväksyminen on kaikkein haastavinta.

Hyväksyminen ei tarkoita, että yrittäisi nähdä jotain positiivista hyvin tuskallisissa asioissa. Hyväksyminen on enemmänkin sitä, että voi nähdä todellisuuden sellaisena kuin se on ja kokea tapahtuman herättämät kaikki tunteet, kuten esimerkiksi surun kääntymättä pois omista tunteistaan. Hyväksyminen on kohtaamista pakenematta tai pahentamatta asioita. Hyväksymisen keskeinen ominaisuus on että teemme tietoisen päätöksen pysytellä aistit avoimina nykyhetkessä myös epämukavina hetkinä.

Sulje kortti tästä

Aktiivinen kuuntelu on tapa asennoitua kuuntelemaan toista ihmistä siten, että toinen kokee tulevansa kuulluksi. Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelijan eleet, asennot ja katsekontakti ovat erittäin tärkeässä asemassa.

Aktiivinen kuuntelu on erityinen taito, joka täydentää peruskommunikaatiota ja perustuu vapaaseen ja jakamattomaan puhujan huomioimiseen. Se on vaikea taito ja vaatii intensiivisen keskittymisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen huomioimisen sekä puheessa että kehonkielessä.

Tärkeimmäksi asiaksi ihmissuhteissa nousee kuulluksi tuleminen. Aktiivinen kuuntelu viittaa kaikkiin asioihin, millä kuuntelija voi ilmaista, että puhuja tulee kuulluksi. Aktiivisen kuuntelun tekniikat koostuvat sekä verbaalisesta että muista tekijöistä; kuten kuullun toistaminen, selventävät kysymykset, fokusointi, kysymykset, joilla tavoitellaan kuvausta, merkityksiä tuottavat kysymykset, tunteiden ilmaiseminen ja nimeäminen, varmentaminen ja yhteenveto.

Miten osoitat ei arvioivaa aktiivista kuuntelemista:

1. Keskeytä muut toiminnat; laita syrjään puhelin, lehti, tietokone jne.
2. Rentouta kehosi ja kasvojen lihakset
3. Katso keskustelukumppaniasi silmiin
4. Reagoi kuulemaasi tietyin väliajoin esim. nyökäyttämällä tai sanomalla joo tms. jotta keskustelukumppani tietää sinun pysyvän kärryillä

Tee tietoinen aktiivisen kuuntelun harjoitus jossain arjen tilanteessa:

1. Ota hetki lapsesi tai puolisosi kanssa.
2. Katso nyt edessäsi istuvaa henkilöä silmiin ja harjoittele asettumaan hänen ”nahkoihinsa”.
3. Mitä tämän ihmisen keho kertoo sinulle?
4. Ujosteleeko hän sinua?
5. Onko hänen vaikea katsoa sinua silmiin? Vai hakeeko hän kontaktia sinuun?
6. Millaisia äänenpainoja hän käyttää puhuessaan?
7. Mitä arvelet onko hän innostunut, väsynyt tai vihainen?
8. Eläydy tarinaan, jota hän kertoo sinulle.
9. Unohda itsesi hetkeksi.
10. Kuuntele korvilla, ilmeillä eleillä ja kehonkielellä. Älä kommentoi ja keskeytä toisen puhetta kuuntele vain.

Kaikki perheenjäsenet ovat tyytyväisiä tullessaan kuulluiksi ja ymmärretyiksi.

Sulje kortti tästä

Liikemeditaatio on omalle itselle herkistymistä ja kuuntelua, liikkeiden syntymistä spontaanisti sisältäpäin. Liikemeditaation ainoana tavoitteena onkin liike ja sen kokeminen. Liikemeditaatiossa kukin luo oman kokemuksensa ja liikkeensä omilla ehdoillaan, jolloin ei koeta kilpailua ja arvostelua. Liikemeditaatiolla voidaan kehittää aivojen ja hermoston kaikkia puolia ja toimintoja sekä elvyttää ihmisen koko fysiologista toimintaa.

Liikemeditaatiossa oppii myös tuntemaan oman fyysisen kehonsa ja sen toiminnan paremmin. Tämä edistää fyysistä pätevyyttä, joka saattaa auttaa esimerkiksi rentoutumista sosiaalisissa tilanteissa. Tällöin arvostelun aiheuttamat jännitykset hiljalleen katoavat, jolloin pääsee paneutumaan omaan fyysiseen olemukseensa.

Vaikka liikemeditaatiossa keskitytäänkin kuuntelemaan nimenomaan liikkeitä, niihin liittyy myös erilaisia tunteita, sisäisiä mielikuvia, ajatuksia ja näiden välisiä monimuotoisia kytkentöjä. Uudet oivallukset itsestä kehon kautta lisäävät itsetuntemusta monella tasolla.

Sulje kortti tästä

Hiljaisuus ja oleminen ovat kaikkein luonnollisin olotila eläville olennoille aina eläimistä ihmisiin asti. Selvimmin tämän voi havaita, kun tarkkailee eläimiä, jotka ovat luonnostaan olemisen ja rentoutumisen mestareita.

Ihminen on kasvanut erilleen hiljaisuudesta ja olemisesta nykyisen tulokseen tähtäävän yhteiskunnan takia. Olemista pidetään usein ajan hukkana tajuamatta sitä, että olemisen hiljaisuus on portti korkeamman luovuuden ja toiminnan lähteelle. Oleminen ei ole toimettomuutta. Ihmisen alitajunta aktivoituu olemisen hiljaisuudessa uudella tavalla, mikä tekee mahdolliseksi ongelmien kohtaamisen ja ratkaisemisen vapautuneessa intuitiivisessa luovuuden tilassa.

Melun, kiireen ja vaatimusten keskellä on hyvä vetäytyä ainakin joskus hiljaisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Hiljaisuuteen vetäytyminen auttaa selvittämään, mikä omassa elämässä on oikeasti tärkeää.

Se voi olla paikka levähtää ja kuunnella itseään. Hiljaisuudessa voit löytää parhaat voimavarat itsestään. Hiljaisuudessa elimistömme ja mielemme voivat uusitua ja löytää luonnollisen tasapainonsa. Pienen hiljaisuuden hetken aikana voit tutustua tavallista syvemmin oman mielen toimintaan sekä tunnistaa ajatus- ja tunnemalleja. Voimme silloin päästää irti siitä, mikä ehkä vielä estää parasta tulemaan esiin meissä.

Vietä joka päivä pieni hetki hiljaisuudessa, vaikka vain muutaman minuutin ajan leväten kaikessa rauhassa. Istahda vaikka teekupposen ääressä ja nauti hiljaisuudesta tai tee pieni kävelylenkki luonnossa.

Sulje kortti tästä

Mindfulnessin myönteisiä vaikutuksia on dokumentoitu monipuolisesti tieteellisin tutkimuksin. Vuonna 2013 julkaistiin yli viisisataa englanninkielistä tieteellistä mindfulness-tutkimusta.

Mindfulness osion tekstien – sekä harjoitusten tuottamisessa on käytetty mm. seuraavaa kirjallisuutta ja lähdemateriaalia:

Mielen taito
Juhani Laakso

Integrum
Koulutusmateriaali

Mindfulness työssä
Antti-Juhani Vihuri

Tietoinen läsnäolo – löydä rauha kiireen keskellä
Mark Williams &Danny Penman

Kirjavinkkejä:

Stressinhallinnan käsikirja : tietoisen läsnäolon menetelmä
Stahl, Bob

Intohimoinen läsnäolo
Catherine Ingram

Läsnäolon voima
Eckhart Tolle

Meditatiivinen juokseminen
Sakyong Mipham

Tietoinen syöminen
Jan Chozen Bays

10 läsnäolon minuuttia
Goldie Hawn

Mielekkäästi irti masennuksesta: Tietoisen läsnäolon menetelmä

Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa
Kabat-Zinn, Jon

Kutsu tietoisen läsnäolon harjoittamiseen

 

Sulje kortti tästä