Rytmiä ja riemua

Musiikilla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Se tukee luovuutta, ilmaisua ja viihtymistä sekä tarjoaa lapselle luontevan tavan tutkia itseään ja ympäröivää maailmaa. Musiikin ja muiden taidemuotojen avulla lapsi voi ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan sekä vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Yhteinen musisointi, kuten laulaminen, soittaminen, loruttelu, rytmittely ja musiikin tahdissa liikkuminen, kehittää lapsen musiikillisia ja kielellisiä taitoja leikin ja tekemisen kautta. Rytmitaju tukee monien valmiuksien, kuten luku- ja kirjoitustaidon, kehittymistä. Liike ja soittimet lisäävät lapsen kiinnostusta ja keskittymistä, tehden oppimisesta mielekästä ja kiinnostavaa.

Musiikilla on tärkeä rooli myös perheen arjessa. Yhdessä musisoiminen vahvistaa vuorovaikutusta, turvallisuuden tunnetta ja yhteisiä ilon hetkiä. Musiikin kokeminen perheenä tukee lapsen kehitystä riippumatta aikuisten musiikillisista taidoista: tärkeintä on yhdessä tekeminen ja läsnäolo.

Musiikki tukee lapsen fyysistä kehitystä kehittämällä liikkumisen perustaitoja ja kehonhallintaa. Se rikastuttaa kieltä ja sanavarastoa, tukee tunneilmaisua sekä vahvistaa sosiaalisia taitoja, kuten itseluottamusta, itsekontrollia ja vuorovaikutusta. Lisäksi musiikki edistää luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua. Ennen kaikkea se tuo lapsen ja perheen arkeen iloa, virkistystä ja hyvinvointia.

Näiltä korteilta löydät vinkkejä musiikillisiin menetelmiin, joita voitte kokeilla yhdessä koko perheen kanssa. Korttisarja pohjautuu Rytmiä ja riemua -perheryhmän sisältöihin.

Sulje kortti tästä

Loruttelu ja rytmittely kehittävät lapsen musiikillisia ja kielellisiä taitoja iloisella ja rennolla tavalla. Ennen kaikkea loruttelu on hauskaa ja innostaa myös aikuista heittäytymään sanojen ja rytmin leikkiin!

Nämä lorut ovat syntyneet Rytmiä ja riemua -perheryhmässä. Loruja luetaan yhteen ääneen istuen piirissä tai lapsen kanssa vastakkain. Samalla taputetaan rytmiä vuorotellen: ensin kädet omiin polviin ja sitten kädet yhteen.

Esittelyloru
Rytmiä ja riemua
tänään ompi tiedossa
Kukas sieltä tulikaan
meidän kanssa taputtaan?

• Lorun jälkeen yksi sanoo nimensä
• Muut toistavat nimen yhteen ääneen taputusta jatkaen
• Loru luetaan uudelleen seuraavalle, kunnes kaikki on esitelty

Tunneloru
Rytmiä ja riemua
meillä ompi taskussa
Mikä tunne sinulla
tänään onkaan mukana?

• Lorun jälkeen yksi sanoo valitsemansa tunteen ja näyttää siihen sopivan liikkeen, esim. ”ilo” kädet ilmaan nostaen
• Muut toistavat tunteen ja liikkeen yhdessä
• Lorua toistetaan niin kauan kuin se tuntuu kaikista mukavalta

Ohjeita ja vinkkejä lorutteluun

• Lisää valmiita loruja ja runoja löytyy esimerkiksi kirjastosta, mutta niitä on helppo keksiä myös itse yhdessä lapsen kanssa.
• Loruttelussa ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaan tärkeintä on yhdessä tekeminen ja ilo.
• Äänen, rytmin tai sanojen ei tarvitse olla täydellisiä. Leikki syntyy heittäytymisestä.
• Loruttelua voi soveltaa lapsen iän ja kiinnostuksen mukaan. Pienemmät voivat kuunnella ja seurata liikkeitä, isommat lapset taas keksiä omia sanoja, nimiä, tunteita tai rytmejä.
• Toisto tukee oppimista ja tuo loruihin turvaa.
• Lorujen yhteyteen voi liittää taputusten lisäksi liikettä, ilmeitä ja eleitä. Tunnesanoja voi havainnollistaa kasvojen ilmeillä tai kehon liikkeillä, jolloin lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat.
• Loruttelu sopii hyvin arjen hetkiin, kuten siirtymiin, pukemiseen, odotteluun tai rauhoittumiseen.
• Anna lapsen osallistua ja vaikuttaa! Lapsen ideat tekevät loruttelusta merkityksellistä.

Sulje kortti tästä

Ilmasoitinten soittaminen on leikkimielinen ja vapauttava tapa kokea musiikki kehollisesti. Se kutsuu lasta ja aikuista heittäytymään musiikin vietäväksi ja ilmaisemaan rytmiä, tunnelmaa ja liikettä mielikuvituksellisesti. Ilmasoitinten soitossa musiikkiin ei tarvita oikeita soittimia, vaan oma keho ja mielikuvitus riittävät.

Valitkaa yhdessä erilaisia kappaleita ja kuunnelkaa, millaisia soittimia musiikki herättää. Joku voi soittaa ilmakitaraa, toinen rumpuja, pianoa, viulua tai aivan uudenlaista itse keksittyä soitinta. Jokainen saa liikkua ja soittaa musiikin tahdissa omalla tavallaan.

Ilmasoitinten soitto tukee lapsen musiikillista ilmaisua, kehonhallintaa ja rytmitajua sekä rohkaisee luovuuteen. Yhdessä soittaminen vahvistaa perheen vuorovaikutusta ja tuo yhteisiin hetkiin iloa, naurua ja onnistumisen kokemuksia.

Ohjeita ja vinkkejä ilmasoitinten soittoon

• Valitkaa kappaleita, joissa on selkeä rytmi, vaihteleva tempo tai tunnelma.
• Anna lapsen keksiä oma ilmasoitin ja tapa soittaa sitä. Tässä ei ole oikeaa tai väärää tapaa.
• Voitte soittaa kaikki samaa ilmasoitinta tai valita jokaiselle oman.
• Kannusta liikkumaan musiikin mukana: hyppimään, keinumaan, taputtamaan tai pysähtymään musiikin mukaan.
• Musiikkia voi välillä kuunnella silmät kiinni ja kokeilla, miten keho haluaa liikkua.
• Ilmasoitinten soitto sopii hyvin energian purkamiseen, ilon hetkiin tai arjen piristykseksi.
• Ilmasoitinten soitossa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja musiikista nauttiminen. Leikki, mielikuvitus ja liike tekevät musiikista elävää ja merkityksellistä koko perheelle.

Sulje kortti tästä

Rumpuaskartelussa yhdistyy luovuus, musiikki ja yhdessä tekemisen ilo! Omien rumpujen askartelu innostaa lasta tutkimaan ääntä, rytmiä ja soittamista leikin kautta. Samalla lapsi saa kokemuksen siitä, että musiikkia voi tehdä monella tavalla, myös itse ja kotoa löytyvillä välineillä.

Rummut askarrellaan kotona löytyvistä tarvikkeista, kuten ämpäreistä, muovimukeista, purkeista tai rasioista. Jokainen soittaja saa oman rummun, joka koristellaan yhdessä. Kun soitin on itse tehty, siihen syntyy erityinen suhde ja soittaminen tuntuu entistä merkityksellisemmältä.

Askartelun jälkeen rummut kutsuvat yhteiseen musisointiin. Rytmejä voi kokeilla vapaasti, yhdessä tai vuorotellen. Rumpujen avulla on helppo harjoitella kuuntelemista, oman vuoron odottamista ja yhteistä rytmiä, ennen kaikkea iloiten ja leikkien.

Tarvikkeita rumpuaskarteluun

• Ämpäri, muovimuki, purkki tai rasia
• Koristeluun esimerkiksi teippiä, tarroja, väripapereita, tusseja tai maalia
• Halutessa kapuloiksi puukepit, kynät tai lusikat

Ohjeita ja vinkkejä rumpuaskarteluun

• Kaikki kodin kestävät astiat ja rasiat voivat toimia rumpuina. Kokeilkaa rohkeasti erilaisia ääniä.
• Anna lapsen valita rummun materiaali ja koristelut. Oman näköinen soitin lisää innostusta.
• Rumpuja voi koristella ennen tai jälkeen soittamisen, lapsen jaksamisen mukaan.
• Soittakaa yhdessä vapaasti tai kokeilkaa helppoja rytmejä taputtaen ja rummuttaen vuorotellen.
• Rumpuaskartelu sopii hyvin perheen yhteisiin hetkiin ja tuo iloa kaikenikäisille.
• Muista, että tärkeintä ei ole lopputulos vaan yhdessä tekeminen ja soittamisesta nauttiminen!

Sulje kortti tästä

Mikä tunne soi? -pelin avulla voi rauhallisesti tutkia ja näyttää toisille musiikin herättämiä tunteita yhdessä koko perheellä. Peli kutsuu lasta ja aikuista pysähtymään musiikin äärelle, kuuntelemaan tarkasti ja ilmaisemaan tunteita luovasti oman kehon avulla.

Pelin kulku

• Yksi osallistuja kuuntelee musiikkikappaleen tai osan siitä kuulokkeista.
• Kun yksi kuuntelee musiikkia kuulokkeista, muut odottavat ja seuraavat rauhassa.
• Kuuntelun jälkeen kuuntelija esittää musiikin herättämän tunteen ilmein, elein tai liikkein pantomiimina.
• Muut yrittävät arvata, mistä tunteesta on kyse. Oikein arvannut saa pisteen tai jaetaan yhteinen onnistumisen ilo.
• Tämän jälkeen kappale kuunnellaan yhdessä ilman kuulokkeita.
• Lopuksi jutellaan lyhyesti siitä, miltä musiikki muista kuulosti ja millaisia tunteita tai mielikuvia se herätti.

Vinkkejä pelaamiseen

• Peliin kannattaa valita etukäteen musiikkia, jossa on selkeä tunnelma, tempo tai dynamiikka.
• Tunteen esittämiseen ei tarvita sanoja, vaan liike ja ilmeet riittävät.
• Yhteisessä keskustelussa voi kysyä esimerkiksi: Miltä musiikki sinusta tuntui?
• Pisteiden laskeminen on vapaaehtoista. Tärkeintä on kuunteleminen ja kokemusten jakaminen.
• Jokainen kokee musiikin omalla tavallaan: kaikki tunteet ovat sallittuja ja arvokkaita.

Peli tukee lapsen tunneilmaisua, tunnesanojen oppimista ja empatiataitoja. Yhdessä kuunteleminen, arvaaminen ja keskustelu vahvistavat perheen vuorovaikutusta ja auttavat huomaamaan, että tunteet voivat olla erilaisia ja yhtä lailla arvokkaita.

Sulje kortti tästä

Lisätietoa musiikin merkityksestä lapsen kehitykselle löydät esimerkiksi teoksesta

Lindeberg-Piiroinen, Anne & Ruokonen, Inkeri (toim.):
Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja, 2017.

Korttisarja on kehitetty Oulun seudun omaishoitajat ry:ssä.

Sulje kortti tästä